Kun kuulo heikkenee

Oikeuksienvalvonta tiedottaa 3/2021

Lieväkin aistivamma vaikeuttaa arjessa toimimista. Normaaliaistisella henkilöllä kuuloaisti vahvistaa tiedostamattomasti näköaistin kautta tulevaa aistitietoa ja päinvastoin. Kun molemmat aistit ovat heikentyneet, aistit eivät voi täydentää toisiaan, mikä aiheuttaa suuremmat toiminnalliset haitat molempiin yksittäisiin aisteihin.

Kuulontutkimuksissa kannattaa käydä, jos:

  • Puheesta ei saa kunnolla selvää.
  • Puhelimen tai ovikellon ääntä ei kuule.
  • Television tai radion joutuu laittamaan suuremmalle äänenvoimakkuudelle kuin aikaisemmin.
  • Omien asioiden hoito on hankaloitunut heikon kuulon vuoksi.
  • Hälyisät olosuhteet tuntuvat erityisen raskailta.
  • Korvat soivat tai ovat tukkoisen tuntuiset.

Kuulon heiketessä on tärkeää hakeutua kuulontutkimuksiin. Aika varataan terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon, yksityiselle lääkäriasemalle tai kuuloalan yrityksiin. Alustavan lääkärin- ja kuulontutkimuksen jälkeen lääkäri kirjoittaa tarvittaessa lähetteen jatkotutkimuksiin erikoissairaanhoitoon. Kuulontutkimuksissa selvitetään kuulon heikkenemisen syy ja apuvälineiden tarve. Kuulokojeet ja muut kuulon apuvälineet, kuten kommunikaattori, induktiosilmukat, hälytinjärjestelmät, puhelimiin liitettävät apuvälineet, television, radion ja tietokoneen apuvälineet helpottavat kommunikointia ja yhteydenpitoa sekä tuovat turvallisuutta arkeen ja kotona asumiseen.

Kuulokojeet auttavat hyödyntämään jäljellä olevaa kuuloa, vaikka eivät palautakaan kuuloa ennalleen. Kuulokojeen käytön opettelu sekä uusiin ääniin tottuminen vaativat pitkäjänteisyyttä, kärsivällisyyttä ja motivaatiota. Kuulokoje vahvistaa puheen lisäksi myös ympäristön ääniä sekä käyttäjän omaa ääntä. Kun saa uuden kuulokojeen, on tärkeää käyttää kuulokojetta päivittäin. Aivot tottuvat uuteen äänimaailmaan päivittäisen säännöllisen käytön myötä ja vähitellen kojeen käyttäjä oppii tunnistamaan puhetta ja ympäristön ääniä entistä paremmin. Monien tutkimusten mukaan hoitamaton huono kuulo voi lisätä riskiä sairastua dementiaan ja vaikuttaa tiedollisiin kykyihin kuten muistiin, kieleen ja oppimiseen.

Kuurosokeus

Kuulonäkövammaisuuden tunnistaminen edellyttää sekä silmälääkärin että korvalääkärin yhteistyötä. Tunnistamisen tekee ongelmalliseksi usein kuulo- ja näkövamman yhteisvaikutuksen ymmärtäminen. Terveydenhuollossa kuurosokeutta ei tunnisteta omana erityisalanaan, joten moniammatillinen yhteistyö on välttämätöntä. Oikea-aikainen oireiden tunnistaminen on merkityksellistä sekä henkilön aktiivisen ja itsenäisen elämän että yhteiskunnan kannalta.

Kuurosokeita on Suomessa noin 800.Kuurosokeus määritellään vaikea-asteiseksi kuulon ja näön toimintarajoitteiden yhdistelmäksi. Kuurosokeat eivät ole täysin kuuroja ja sokeita, vaan näkö- ja kuulovammojen aste, etenevyys ja vaikeus vaihtelevat. Nämä kaksi toimintarajoitetta lisäävät toistensa toiminnallisia haittoja. Kuurosokeus tulisikin aina määritellä toiminnallisuuden kautta.

Kuurosokeus vaikuttaa kokonaisvaltaisesti ihmisen toimintakykyyn kuten kommunikaatioon, tiedonhankintaan sekä orientoitumiseen ja liikkumiseen. Kuurosokeiden apuvälinetarpeet ovat aina yksilöllisiä. Jos jäljellä on toiminnallista kuuloa ja/tai näköä voidaan tällöin hyödyntää erilaisia näön ja kuulon apuvälineitä.

Kuurosokeiden itsenäinen ja hyvä elämä edellyttää kuurosokeuden kokonaisvaltaista ymmärtämistä. Suomen Kuurosokeat ry tarjoaa tietoa kuurosokeiden erityispiirteistä, apuvälineistä, kommunikaatiosta, palvelutarpeista ja kuntoutuksesta. Koko maan kattavat palveluasiantuntijat ovat kaikenikäisten kuulonäkö­vammaisten, heidän perheidensä ja lähipiirinsä sekä viranomaisten käytettävissä.

Lisätietoa ja lähteet:


Sivu päivitetty